Sorvin ääreltä eläkkeelle – Kalevin 45 vuotta Lojerilla

Kalevi Lähdekorpi teki Lojerilla upean, lähes 46 vuoden työuran. Tuona aikana mies sai todistaa paraatipaikalta konepajatyön ja koko Lojerin valtavan kehityksen.

Kun Kalevi Lähdekorpi asteli keväällä 1980 ensimmäistä kertaa konepajalle, hän oli hieman ujo, ammattikoulusta vastavalmistunut nuori mies. Konepajalle haettiin uutta sorvaajaa ja edessä oli työhaastattelu.

“Kyllähän tilanne vähän jännitti, mutta menin paikalle omana itsenäni”, Kalevi muistelee.

Tuosta haastattelusta alkoi ura, joka kesti lopulta 45 vuotta ja 8 kuukautta. Tuona aikana Kalevi sai todistaa paraatipaikalta konepajatyön ja koko Lojerin valtavan kehityksen.

Alussa töitä tehtiin manuaalikoneilla. 1980-luvun puolivälissä pajalle tuli ensimmäinen CNC-kone, ja siitä alkoi matka kohti tietotekniikkaa, automaatiota ja nykyaikaista tuotantoa.

“On ainutlaatuista, että olen saanut kokea koko kehityksen.”

Kaleville tärkeintä työssä eivät kuitenkaan koskaan olleet pelkät koneet. Kaikkein palkitsevinta olivat ihmiset.

“Hyvät työkaverit! Sillä on erittäin suuri merkitys. Sorvarien kanssa homma toimi aina ja olen siitä kiitollinen”, Kalevi kertoo.

Yhteistyö, luottamus ja suora puhe – niillä pärjättiin. Kalevi tunnettiin työyhteisössä ihmisenä, joka tuli toimeen kaikkien kanssa. Rehellisyys oli hänen periaatteensa.

“Kun asioista puhutaan suoraan, ne järjestyvät. Niin töissä kuin muussakin elämässä.”

Kalevin vuosikymmeniin Lojerilla mahtuu paljon sellaista, mitä ei vuosikertomuksista löydy. Hauskoja, yllättäviä ja vähän hullujakin hetkiä.

“Vaikka sorvaushomma joskus hetkellisesti puuduttikin, pidin työstäni. Olen myös aina arvostanut sitä, että Lojerilla on puhdas verstas. Siis todella hieno metalliverstas. Ei käryjä, ei öljyjä lattialla, melutasokin maltillinen. Nämä ovat niitä asioita, joiden ansiosta ihminen viihtyy ja jaksaa pitkään”, Kalevi kertoo.

Kun Kalevi teki päätöksen eläkkeelle jäämisestä, kyselyjä jatkamisesta riitti.

“On ollut kosintaa”, Kalevi sanoo ja naurahtaa. Se kertoo paljon siitä, millaisen jäljen mies on työyhteisöön jättänyt.

Uusille lojerilaisille Kalevilla on muutama yksinkertainen neuvo:

“Kun työnsä hoitaa hyvin, niin hyvin pärjää. Nuorten ja vanhojen kannattaa kuunnella toisiaan. Uutta tietoa pitää osata soveltaa, mutta myös kokemus on arvokasta. “On aina tehty näin” ei ole vastaus – mutta ei myöskään syy unohtaa mennyttä”, Kalevi sanoo.

Kalevin eläkepäivät ovat jo hyvässä vauhdissa. Puuliiteri on tekeillä ja polttopuutöitä riittää. Jos on liian märkä päivä lähteä metsään, Kalevi pitää “toimistopäivän” kotona. On myös kavereita, joiden kanssa puuhastella.

“Kyllä mää saan aikani kuluun.”

Mistä Kalevi toivoo, että hänet muistetaan työkaverina? Ainakin jämptiydestä, luotettavuudesta ja siitä, että hän oli aina oma itsensä.

“Lojer on siinäkin mielessä hieno työpaikka, että siellä sai toteuttaa itseään.”

Lämmin kiitos Kalevi lähes 46 työvuodesta. Tarinasi on osa Lojerin tarinaa.